Omaa koulutusalaa ja opinahjoa valittaessa yksi valintaan vaikuttava syy on monen kohdalla se, kuinka paljon kyseisellä alalla opiskelleet keskimäärin tienaavat. Kerromme tässä artikkelissa, mikä on tilanne korkeakouluista valmistuneiden osalta.
Millä korkeakoulualoilla tienataan eniten?
Yleensä korkeakoulutetuista eniten tienaavat teknisten ja kaupallisten alojen tutkinnon suorittaneet. Kauppatieteilijät ovat tässä suhteessa kärkikastia. Jos vuosiansioita tarkastellaan oppilaitoskohtaisesti, listaa johtavat Aalto-yliopistosta, Hankenista sekä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet. Myös Vaasan yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta kyseisiltä aloilta valmistuneet mahtuvat TOP5-listalle. Ammattikorkeakoulujen eliittiin kuuluvat Laurea, Metropolia, Haaga-Helia, Arcada sekä Hämeen AMK.
Miltä aloilta valmistuneet tienaavat vähiten?
Humanistisilta aloilta korkeakoulututkinnon suorittaneet ansaitsevat kaikkein vähiten. On melko yllättävää, että Helsingin yliopisto vetää tässä suhteessa pohjat siitäkin huolimatta, että akateemisten ranking-listausten mukaan kyseessä olisi Suomen paras yliopisto. Helsingin yliopiston jälkeen Itä-Suomen yliopisto saa kyseenalaisen kunnian 2. sijasta jumbosijoilla. Ammattikorkeakouluista jumbosijat vievät Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Tampereen AMK.
Vuosiansiot euroina
Lukijaa tietysti kiinnostaa myös se miltä tyypilliset vuosiansiot näyttävät euroina. Tyypillinen Aalto-yliopiston kauppatieteellisestä valmistunut henkilö ansaitsee vuodessa 48 269 euroa, Itä-Suomen yliopistossa vastaava summa on 37 519 euroa, Jyväskylän yliopistossa 39 810 euroa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 41 317 euroa, Oulun yliopistossa 37 829 euroa, Hankenissa 44 787 euroa, Tampereen yliopistossa 42 472 euroa, Turun yliopistossa 43 023 euroa, Vaasan yliopistossa 41 811 euroa ja Åbo Akademissa 39 883 euroa. Humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden keskimääräiset vuosiansiot ovat Helsingin yliopistossa 22 609 euroa, Itä-Suomen yliopistossa 21 983 euroa, Jyväskylän yliopistossa 24 623 euroa, Oulun yliopistossa 21 361 euroa, Tampereen yliopistossa 21 827 euroa, Turun yliopistossa 21 160 euroa, Vaasan yliopistossa 24 489 euroa ja Åbo Akademissa 24 237 euroa.
Keskimäärin kauppatietelijät ansaitsevat siis vuodessa 43 000 euroa ja humanistisilta aloilta valmistuneet 23 000 euroa. Vertailun vuoksi yhteiskuntatieteijät ansaitsevat vuodessa keskimäärin 29 000 euroa ja humanistit 23 000 euroa. Ammattikorkeakoulujen osalta tulovaihtelut ovat vieläkin suuremmat.
Millaisten asioiden on todettu ennustavan opiskelijan tulevaa tulokehitystä?
On mielenkiintoista, että pitkän matematiikan arvosanan on huomattu ennustavan opiskelijan tulevaa tulokehitystä. Muita tulokehitystä ennustavia tekijöitä ovat esimerkiksi äidinkieli, sukupuoli, ylioppilaskokeesta saadut arvosanat sekä lukion paikkakunta. Nuoren pyrkiessä opiskelemaan hänen olisi hyvä tietää erilaisten vaihtoehtojen tarjoamista työllistymismahdollisuuksista sekä siitä, millaista palkkatasoa alalta valmistuva voi odottaa.
Tietysti yksilöllä ja hänen ominaisuuksillaan on myös todella paljon merkitystä siinä millaista tulotasoa yksilö voi odottaa saavansa. Sitkeä sissi voi raivata tiensä menestykseen, vaikka lukion arvosanat eivät olisikaan tarjonneet aihetta hurraamiseen. Toisaalta lukiossa pelkkiä kymppejä napsinut opiskelija saattaa myöhäisemmässä työelämässä uupua ja kokea jopa burnoutin. Hän saattaa olla täydellisyyden tavoittelija, joka vaatii itseltään aina vain enemmän ja enemmän eikä hyväksy itseltään keskinkertaisia suorituksia. Tällainen vaatimustaso saattaa vielä toimia suhteellisen suojaisessa lukiomaailmassa, mutta oikeassa elämässä liian äärimmilleen viety perfektiomismi voi johtaa vakaviin seurauksiin.
Opiskelijan tulevaa tulokehitystä arvioitaessa onkin tärkeää tuijottaa pelkkien kouluarvosanojen lisäksi myös hänen muihin ominaisuuksiinsa. Joissakin tapauksissa sitkeä yrittäminen ja vankka itsetunto voivat paikata heikohkoja arvosanoja ja auttaa nostamaan oman tulotason ennalta-arvaamattoman korkeaksi.
